[cs_content][cs_section parallax=”false” separator_top_type=”none” separator_top_height=”50px” separator_top_inset=”0px” separator_top_angle_point=”50″ separator_bottom_type=”none” separator_bottom_height=”50px” separator_bottom_inset=”0px” separator_bottom_angle_point=”50″ _bp_base=”3_4″ _label=”Section 1″ style=”margin: 0px;padding: 45px 0px;color: red;”][cs_row inner_container=”true” marginless_columns=”false” _bp_base=”3_4″ style=”margin: 0px auto;padding: 0px;”][cs_column fade=”false” fade_animation=”in” fade_animation_offset=”45px” fade_duration=”750″ _bp_base=”3_4″ type=”1/1″ style=”padding: 0px;”][cs_element_gap _id=”4″ ][cs_element_headline _id=”5″ ][cs_content_seo]Kauden 2021-2022
toiminnan sisältö ja hinnat
\n\n[/cs_content_seo][x_image type=”none” src=”/wp-content/uploads/sites/237/2019/10/Kuva1.png” alt=”” link=”false” href=”#” title=”” target=”” info=”none” info_place=”top” info_trigger=”hover” info_content=””][cs_text _bp_base=”3_4″ style=”color: black; font-size:18px;”]Nykyisen strategiamme urheilutoiminnan tavoitteiden keskiössä ovat pelaajapolku ammattilaisuuden kynnykselle, yksilö- ja joukkuetason menestys ja pelaajamäärän kasvattaminen. Seuraavaksi esitellään miten näitä keskeisiä tavoiteita toteutetaan käytännössä. Lähestymme asiaa kysymällä miksi, miten ja mitä.[/cs_text][/cs_column][/cs_row][/cs_section][cs_section parallax=”false” separator_top_type=”none” separator_top_height=”50px” separator_top_inset=”0px” separator_top_angle_point=”50″ separator_bottom_type=”none” separator_bottom_height=”50px” separator_bottom_inset=”0px” separator_bottom_angle_point=”50″ _bp_base=”3_4″ _label=”Section 2″ style=”margin: 0px;padding: 0px;”][cs_row inner_container=”true” marginless_columns=”false” _bp_base=”3_4″ style=”margin: 0px auto;padding: 0px;”][cs_column fade=”false” fade_animation=”in” fade_animation_offset=”45px” fade_duration=”750″ _bp_base=”3_4″ type=”1/1″ style=”padding: 0px;”][x_custom_headline level=”h2″ looks_like=”h3″ accent=”false” id=”miksi” style=”color: red;”]MIKSI?[/x_custom_headline][x_image type=”none” src=”109193:full” alt=”” link=”false” href=”#” title=”” target=”” info=”none” info_place=”top” info_trigger=”hover” info_content=””][x_custom_headline level=”h4″ looks_like=”h4″ accent=”false”]Siksi toimintamme tulee kaikilla joukkuetoiminnan tasoilla…
[/x_custom_headline][x_accordion][x_accordion_item title=”1. Toimia ydinasioissa yhteisellä tavalla” open=”false” ]Yhteiset toimintamallit käyttöön kaikilla tasoilla

• Mietityt ja perusteelliset valmentamisen, pelaajakoulutuksen, urheilukasvatuksen linjaukset ja työkalut niiden toteuttamiseen ovat kaikkien tasojen käytössä.

Ketterästi kehittyvät toimintamallit

• Osaaminen kasvaa ja tieto lisääntyy yhteistä toimintamallia kokeillen ja kehittäen.
• Osaamisen kasvu ja tiedon lisääntyminen näkyy suoraan ja ketterästi kaikessa toiminnassa.

Kehittävät toimintamallit

• Kehittymisen kokemus luo pohjaa motivaatiolle, joka kestää myös pettymykset.
• Pelaajien kehittyminen vaatii pitkäjänteistä, sinnikästä ja laadukasta työtä
• Pelaajien kehittyminen vaatii oikeita asioita oikeaan aikaan

[/x_accordion_item][x_accordion_item title=”2. Tarjota kasvatusta, joka ponnistaa urheilun hyveistä” open=”false” ]Meille jokainen pelaaja on tärkeä. Olemme jo pitkään rakentaneet asiantuntijaverkostoamme valmennukseen, ja päässeet tilanteeseen, jossa voimme tarjota kaikilla joukkuetoimintamme tasoilla osaavan ja koulutetun valmentajan toteuttamaan ammattitaidolla rakennettua valmennuksen suunnitelmaamme (VJS-metodi ja opetussuunnitelma).

Uskomme, että panostamalla valmennuksen laatuun ja toteuttamalla kasvatuksessa urheilun hyveitä, kuten sitoutuminen, pitkäjänteisyys, sinnikkyys ja rehellisyys, voimme taata turvallisen toimintaympäristön, josta pelaajamme saavat mukaansa taitoja, jotka ovat hyödyksi laajemminkin heidän elämässään ja jossa on mahdollisuus oppia onnistumisten ja epäonnistumisten kautta.[/x_accordion_item][x_accordion_item title=”3. Kehittyä yhteisten kokemusten kautta” open=”false” ]Kun omaamme yhteiset toimintatavat, syntyy niitä toteuttamalla kokemuksia, joiden avulla voimme kehittää yhteistä toimintaamme kokonaisuutena.

Samalla rakentuu kulttuuria, ja kun löydämme voittavat tavat joita toteuttaa, toteutamme voittavaa kulttuuria yhdessä.[/x_accordion_item][/x_accordion][x_line style=”border-top-width: 1px;width: 100%;”][x_custom_headline level=”h4″ looks_like=”h4″ accent=”false”]ODOTAMME TAPAHTUVAKSI[/x_custom_headline][/cs_column][/cs_row][/cs_section][cs_section parallax=”false” separator_top_type=”none” separator_top_height=”50px” separator_top_inset=”0px” separator_top_angle_point=”50″ separator_bottom_type=”none” separator_bottom_height=”50px” separator_bottom_inset=”0px” separator_bottom_angle_point=”50″ _bp_base=”3_4″ _label=”Section 3″ style=”margin: 0px;padding: 0px;”][cs_row inner_container=”true” marginless_columns=”false” _bp_base=”3_4″ style=”margin: 0px auto;padding: 0px;”][cs_column fade=”false” fade_animation=”in” fade_animation_offset=”45px” fade_duration=”750″ _bp_base=”3_4″ type=”1/1″ style=”padding: 0px;”][x_line style=”border-top-width: 1px;width: 100%;”][x_accordion][x_accordion_item title=”Hyväksi havaitut toimintatavat kaikkien käyttöön” open=”false” ]

Tämä on toiminnan ydin. Etsimme yhdessä voittavia tapoja kokeilemalla ja testaamalla, ja nappaamalla onnistuneimmat kokeilut kiinteiksi tavoiksi.

Jos koemme, että Hyve kasvatus sopii urheilukasvatukseemme kuin nenä päähän, otamme sen kaikille käyttöön, koska meillä on suora linja kaikkiin joukkueisiin.

Jos meistä on kasvatuksellisesti järkevää, että joukkueilla on kiertävä järjestäjätehtävä esim. pukuhuoneiden loppusiivoukseen joukkueen jäljiltä, otetaan se käyttöön.

Summa summarum, etsimme hyvät käytänteet ja laitamme ne tuomaan hyvää kokonaisuudelle, jokaiselle VJS-joukkueelle.

[/x_accordion_item][x_accordion_item title=”Kaikki kokevat olevansa VJS-laivassa tärkeänä osana” open=”false” ]

Kun teemme yhteisiä asioita, ja kun jokaisessa joukkueessa on käytössä samat tiedot ja työkalut, olemme tasa-arvoisempia.

Meillä on yhteiset olosuhteet, ja yhteinen toimintamalli, joka ponnistaa asiantuntijoidemme kehittämästä VJS-metodista ja sen opetussunnitelmasta.

[/x_accordion_item][x_accordion_item title=”Valmentajien osaamisen nopea kehittyminen” open=”false” ]Kaikkia vastuuvalmentajia sparrataan säännöllisesti sekä kentällä, että sen ulkopuolella. Se on käsityksemme tehokkaasta valmentajakoulutuksesta varsinkin, kun sparraus perustuu yhteiseen valmennusajattelun alustaan VJS-metodiin ja sen opetussuunnitelmaan.[/x_accordion_item][x_accordion_item title=”VJS-metodi ja opetussuunnitelmasta hyötyvät kaikki” open=”false” ]VJS-metodia ja sen opetussuunnitelmaa on kehitetty jo vuosia seuran ammattilaisten johdolla ja ohjaavat kaikkien joukkueiden toimintaa.[/x_accordion_item][x_accordion_item title=”Valmentajien vuoropuheluiden moninkertaistuminen” open=”false” ]Joukkueiden vastuuvalmentajat ovat vahvasti verkostoituneet etenkin seuran sisällä.

Näemme kentällä, muodollisissa koulutuksissa ja yhteisissä tilaisuuksissa. Keskustelemme ketterästi myös digitaalisen välineen avulla ja kehitämme yhdessä sen käyttöä.[/x_accordion_item][/x_accordion][x_custom_headline level=”h2″ looks_like=”h3″ accent=”false” id=”miten” style=”color: red;”]Miten?[/x_custom_headline][x_image type=”none” src=”/wp-content/uploads/sites/237/2019/10/Kuva2.jpg” alt=”” link=”false” href=”#” title=”” target=”” info=”none” info_place=”top” info_trigger=”hover” info_content=””][x_custom_headline level=”h4″ looks_like=”h5″ accent=”false”]1. Joukkuetoimintaan kaksi tasoa (punainen ja valkoinen) sekä lisäksi kolmas kerhotaso (keltainen)[/x_custom_headline][x_accordion][x_accordion_item title=”Jokaiselle jotakin – Kolme tasoa” open=”false” ]

Tarjoamme lapsi- ja nuorisourheiluvaiheissa kahta joukkuetoiminnan tasoa, jotta erilaisille harrastajille löytyy sopiva paikka nauttia kuningaslajista. Olipa lapsi/nuori sitten jalkapalloon intohimoisesti suhtautuva tai jalkapallon kevyestä harrastamisesta nauttiva tai jotain siltä väliltä, meiltä löytyy hänelle sopivaa toimintaa:

PUNAINEN (”kilpataso”):
Intensiteetiltään vauhdikkain ryhmä. Korkea vaatimustaso harjoittelulle ja harjoituksiin sitoutumiselle. 

VALKOINEN (perustaso):
Heille, jotka haluavat harjoitella säännöllisesti hyvässä valmennuksessa.   

KELTAINEN (harrastetaso):
Eri ikäluokissa toimii harrastetason ryhmät, joilla on toimintaa kerran viikossa. Ryhmät toimivat kynnyksettömänä paikkana tutustua lajiin, eivätkä ne osallistu säännölliseen pelitoimintaan.

[/x_accordion_item][/x_accordion][x_line style=”border-top-width: 1px;width: 100%;”][x_custom_headline level=”h4″ looks_like=”h5″ accent=”false”]2. Ikävaihekohtaiset valmennuspäälliköt [/x_custom_headline][x_accordion][x_accordion_item title=”SELKEÄ JOHTOVASTUU: Valmennuspäällikkö vastaa koko ikävaiheen toiminnan sisällöstä (valmennus- ja toimintalinja)” open=”false” ]

Valitsemme valmennuspäälliköiksi todellisia osaajia (kokemus, koulutus ja näytöt), jotka koulutetaan VJS-metodin ja opetussuunnitelman asiantuntijoiksi.

Valmennuspäällikkö on laadun varmistaja, joka huolehtii, että valmennus ja toiminta kehittyy jokaisessa ikäluokassa kaikilla tasoilla.

Valmennuspäälliköiden kautta seura kantaa vastuuta valmennuksesta ja toiminnasta jokaviikkoisessa toiminnassa ja koko ikäluokan tasolla.

[/x_accordion_item][x_accordion_item title=”KETTERÄ KEHITYSTYÖ: Valmennuspäällikkö valmennustoiminnan kehittämisen ytimessä tuo kehitystoimet ikävaiheelleen ”suoralla putkella”.” open=”false” ]Valmennuspäällikkö on tiiviisti mukana asiantuntijavalmentajiemme tekemässä kehitystyössä.

Yhteistyön kautta kaikki kehitystyö siirtyy ketterästi ikäluokan valmennukseen. [/x_accordion_item][x_accordion_item title=”TEHOKAS VALMENTAJAKOULUTUS: Valmennuspäällikkö vastaa ikävaiheensa valmentajien jatkuvasta sparrauksesta ja kehittämisestä.” open=”false” ]

Valmennuspäällikkö sparraa säännöllisesti ikävaiheensa valmentajia VJS-metodin ja opetussuunnitelman toteuttamiseksi.

Valmennuspäällikkö järjestää säännöllisesti muodollista valmentajakoulutusta ikävaiheen valmentajien kanssa yhdessä sovituilla tavoilla.

[/x_accordion_item][/x_accordion][x_line style=”border-top-width: 1px;width: 100%;”][x_custom_headline level=”h4″ looks_like=”h5″ accent=”false”]3. Valmennustiimien vahvistus potentiaalisilla valmentajilla ja näiden osaamisen kehittäminen [/x_custom_headline][x_line style=”border-top-width: 1px;width: 100%;”][x_accordion][x_accordion_item title=”Vahvat valmennustiimit” open=”false” ]

Koska erinomainen valmennus on VJS:n strateginen valinta, on valmennustiimien kokoamisessa haettu lisää osaavia ja koulutettuja valmentajia.

Olemme kiinnittäneet joukkueisiin myös joukkueiden kanssa jo nyt ansiokasta työtä tehneitä vanhempivalmentajia.

Olemme myös onnistuneet saamaan valmennustiimeihin mukaan VJS:ssa juniorivuotensa viettäneitä nuoria valmentajia. He tuovat valmennustiimeihin sekä taidollista osaamista, että VJS-kulttuurin tuntemusta pelaajan näkökulmasta, ja ovat tietysti meille tärkeitä tulevaisuuden vastuunkantajia.

[/x_accordion_item][/x_accordion][x_custom_headline level=”h4″ looks_like=”h5″ accent=”false”]4. Seurajohtoinen (Metodi, OPS, toimintalinja) toiminta- ja taloussuunnittelu [/x_custom_headline][x_line style=”border-top-width: 1px;width: 100%;”][x_accordion][x_accordion_item title=”Seurajohtoinen toimintasuunnitelma” open=”false” ]

Saadaksemme aikaan yhteiset toimintatavat (VJS-metodi, opetussuunnitelma ja toimintalinja) ja valmennuksen linjauksemme käyttöömme kaikilla tasoilla, toiminnan suunnittelee urheilutoimenjohtaja yhdessä eri vaiheiden valmennuspäälliköiden sekä maalivahti- ja fysiikkavalmennuspäälliköiden kanssa.

Seuralla on yksi joukkuetoiminnan budjetti, joka syntyy toiminnan arvottamisen myötä ja perustuu toiminnan sisältöön, laatuun ja laajuuteen.

[/x_accordion_item][x_accordion_item title=”Seurajohtoinen taloussuunnittelu ja laskutus” open=”false” ]

Tavoittelemme tilaa, jossa harrastamisen hinta on ennustettava ja tiedossa hyvissä ajoin. Se on myös ikäluokassa samalla tasolla pelaavilla aina sama eikä ole riippuvainen eri joukkueiden pelaajamäärästä tai sukupuolesta. Näin ollen perustason joukkueiden toiminnan hinta on määritelty ikäluokan sisällä yhteneväiseksi (pl. tilanteet, joissa toiminnalliset tai henkilöresursseihin liittyvät panostukset ovat joukkueiden välillä selvästi keskenään eriävät).

Tavoitteen saavuttamiseksi taloushallinto (budjetointi, laskutus, seuranta, perintä, kirjanpito) hoidetaan kokonaisuudessaan seuran toimesta tai seuran johtamana yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.

Hinnoittelu perustuu perustoiminnasta syntyneisiin kuluihin. Perustoiminnan hintaan lasketaan olosuhde-, valmennus-, peli-, tuomari- ja turnauskulut, sekä valmentajien ja joukkueen varusteet sekä osa yleisistä kuluista (huoltotarvikkeet, kokouskulut yms.).

Budjetin ulkopuolelle jäävät jäsenmaksu, seuratoimintamaksu, henkilökohtaiset varusteet, kv-tapahtumat, ottelu- ja turnausmatkojen kulut (bussit, ruokailut), sekä U12- ja vanhemmissa myös vakuutuskulut.

Seuran ja joukkuetoiminnan budjetti esitellään vanhempainkokouksessa, jossa myös käsitellään erikseen osallistumista kv-tapahtumiin (turnaukset, leirit).

Joukkueet voivat edelleen vanhempainkokouksen päätöksellä kerätä talkoilla tai muulla omalla varainhankinnalla varoja yhdessä sovittuun leiri- tai turnaustapahtumaan tai suoraan toimintamaksun alentamiseksi. Varat merkitään omaan varainhankinnan taulukkoonsa, josta ne ovat nähtävillä.

[/x_accordion_item][/x_accordion][x_custom_headline level=”h5″ looks_like=”h5″ accent=”false”]5. Vapaaehtoistiimit[/x_custom_headline][x_accordion][x_accordion_item title=”Joukkueenjohtajan rooli” open=”false” ]Joukkueenjohtaja on vapaaehtoistiimin veturi, jonka rooli joukkueen toiminnassa on merkittävä. Joukkueenjohtaja tukee joukkueen vastuuvalmentajaa tarpeen mukaan, delegoi vapaaehtoistiimin tehtävät eteenpäin muille vanhemmille ja vastaa joukkueen talkoista kertyneen rahankäytön esityksistä vanhemmille.[/x_accordion_item][x_accordion_item title=”Vapaaehtoiset ovat edelleen toiminnan kriittisiä menestytekijöitä” open=”false” ]

Vaikka joukkueenjohtajien tehtävänkuvasta on poistettu talousvastuu ja toiminnan suunnittelu, ovat vapaaehtoisten tehtävät edelleen hyvin kriittisiä toiminnan onnistumisen kannalta.

Kun joukkueen toimintaan ei tarvita yhtä kaikesta vastuussa olevaa henkilöä, on joukkueen vapaaehtoisten tehtäviä helpompi pilkkoa usealle tekijälle. Kapeampaan tehtäväkenttään on helpompaa sitouttaa aiempaa enemmän vapaaehtoisia, mutta toisaalta tehtävät voi edelleen luonnollisesti suorittaa yhden henkilön toimesta.

[/x_accordion_item][x_accordion_item title=”Vapaaehtoistiimin tehtäviä” open=”false” ]

Vapaaehtoistiimien tehtävät ovat tuttuja joukkueejohtajalle suurimmaksi osaksi kuuluneita tehtäviä.

• Huoltajan tehtävät (loukkaantuneet pelaajat, pukukoppimeininki…)
• Tiedotus (nettisivut, WhatsApp, sosiaalinen media, sähköposti)
• Ottelujärjestelyt (vastustajat, tuomarit…)
• Tapahtuma-/ matkajärjestelyt (ruokailuiden ja matkojen organisointi…)
• Talkoiden/varainhankinnan organisoija
• Otteluiden videointi, tilastointi jne.

[/x_accordion_item][x_accordion_item title=”Joukkueiden talkoot ja muu varainhankinta” open=”false” ]

Joukkuetoiminnassa yksi tavoite on, että voimme tarjota tulotasosta riippumatta viimeistään U9-ikäluokasta lähtien myös elämyksiä turnaus- ja leirimatkojen muodossa.

Prosessikuvaus:

1. Joukkueiden vanhempainilloissa (syksy) vastuuvalmentaja ja/tai ikäluokan valmennuspäällikkö esittää ikäluokalle kauden huipentumatapahtuman, (leiri/turnaus) joka toteutetaan kauden loppupuolella. Esitys perustuu vastuuvalmentajan näkemykseen ikäluokalle ja kulloisellekin ryhmälle soveltuvasta toiminnasta.
2. Vanhempainilta päättää aloitetaanko yhteistyössä keräämään talkoilla rahaa (enemmistöpäätös):
   • Tähän tapahtumaan (jotta kaikki voivat taloudellisesta tilanteesta riippumatta osallistua)
   • VAI kerätäänkö sitä toimintamaksun alentamiseen (esim. ilmaiset toimintakuukaudet kauden lopussa)
   • VAI jätetäänkö joukkueen osalta talkoot tekemättä.
     → Jos talkoita päätetään tehdä, valitaan talkoista vastaava henkilö
3. Mikäli talkoita tehdään, seura laskuttaa niistä syntyneet tulot talkoiden tarjoajalta tai joukkue tilittää (esim. buffatulot) rahan seuran pankkitilille.
4. Talkoovastaava ilmoittaa summan seuralle ja summa kirjataan kyseisen joukkueen talkootuloihin erilliseen talkootulojen seurantatiedostoon. Talkoovastaavalla on pääsy tiedostoon, eli hän voi tarkistaa koska vain, että ylöskirjattuna on kaikki joukkueen talkootulot ja kuinka paljon tuloja on kerätty.
5. Talkootuloja käytetään vanhempainillan yhdessä päättämällä tavalla (päätöstä käyttötavasta voi uudella kokouksella myös muuttaa).
6. Joukkueen vanhempien hankkimista yhteistyökumppanuuksista syntyneitä rahoja käsitellään samalla tavalla, ja ne menevät lyhentämättöminä joukkueen talkootilille.

[/x_accordion_item][/x_accordion][/cs_column][/cs_row][/cs_section][cs_section parallax=”false” separator_top_type=”none” separator_top_height=”50px” separator_top_inset=”0px” separator_top_angle_point=”50″ separator_bottom_type=”none” separator_bottom_height=”50px” separator_bottom_inset=”0px” separator_bottom_angle_point=”50″ _bp_base=”3_4″ _label=”Section 4″ style=”margin: 0px;padding: 0px 0px 45px;”][cs_row inner_container=”true” marginless_columns=”false” _bp_base=”3_4″ style=”margin: 0px auto;padding: 0px;”][cs_column fade=”false” fade_animation=”in” fade_animation_offset=”45px” fade_duration=”750″ _bp_base=”3_4″ type=”1/1″ style=”padding: 0px;”][x_line style=”border-top-width: 1px;width: 100%;”][x_custom_headline level=”h2″ looks_like=”h3″ accent=”false” id=”mita” style=”color: red;”]Mitä ja miten?[/x_custom_headline][x_image type=”none” src=”/wp-content/uploads/sites/237/2019/10/Kuva4.jpg” alt=”” link=”false” href=”#” title=”” target=”” info=”none” info_place=”top” info_trigger=”hover” info_content=””][x_custom_headline level=”h4″ looks_like=”h4″ accent=”false”]TOIMINnan sisältö ja hinta IKÄLUOKITTAIN[/x_custom_headline][x_line style=”border-top-width: 1px;width: 100%;”][cs_text _bp_base=”3_4″]

Toiminnan hinta määräytyy ikäluokan perustoiminnan mukaan.

Joukkuetoimintamaksu sisältää perustoiminnan, seuratoimintamaksu hallinnolliset kulut. Näiden lisäksi laskutetaan erikseen mahdolliset perustoiminnan ulkopuoliset kulut.

• Perustoiminta, eli valmennus, olosuhteet, ottelutoiminta (sarjat, perusturnaukset, erotuomarikorvaukset), joukkueen varusteet, valmentajien varusteet kuuluvat toimintamaksuun
  
• Perustoiminnan ulkopuoliset kulut laskutetaan erikseen, näitä ovat esimerkiksi ulkomaan leirit ja turnaukset, kotimaan leirit, lisäturnaukset, lisäharjoitusryhmät, pelaajien henkilökohtaiset varusteet jne.
• Lisäksi seuran jäsenmaksu ja seuratoimintamaksu (sekä vakuutus ikäluokilta U12 ja vanhemmat) eivät sisälly joukkuetoimintamaksuun.
  
• Mikäli pelaaja siirtyy toisesta seurasta ja hänellä on ollut kuluvalla tai edellisellä kaudella Pelipassi, tulee pelaajalle edustusoikeuden siirrosta maksettavaksi Palloliiton perimä rekisteröintimaksu. Lapsilla tuo maksu on 15 euroa, nuorilla 30 euroa (kausi 2022). Lisätietoja Palloliiton sivuilta.

Huomoittehan, että hinnat nousevat lähes aina, kun pelaaja kasvaa ikänsä puolesta seuraavaan ikäluokkaan, vaikka juuri sen uuden ikäluokan maksuissa ei tapahtuisi muutosta suhteessa edelliseen kauteen.

Maksuihin sisältyy myös pelipassi (ja vakuutus U11 ja nuorempien osalta)

Joukkuetoiminnan sisällöt ja hinnat löydät täältä.
Oikeudet hintojen muutoksiin pidätetään.

Jäsenehdot 1.11.2021 alkaen

[/cs_text][/cs_column][/cs_row][/cs_section][cs_element_section _id=”66″ ][cs_element_row _id=”67″ ][cs_element_column _id=”68″ ][x_custom_headline level=”h4″ looks_like=”h4″ accent=”false”]MUITA OLENNAISIA PoINTTEJA[/x_custom_headline][x_accordion][x_accordion_item title=”MUIDEN LAJIEN HARRASTAMINEN” open=”false” ]

”Usean lajin harrastajat ovat tervetulleita seuraamme. Perustaso soveltuu parhaiten niille, jotka tietävät, että tapahtumia jää säännöllisesti väliin muiden harrastusten takia. Punaisella tasolla lähtökohtana on, että toimintaan sitoudutaan täysillä ja mahdollisiin muihin harrastuksiin mennään silloin, kun ei ole jalkapalloa. Tapauskohtaisista poikkeuksista voi sopia vastuuvalmentajan kanssa.”

​​Nyt haluamme syventää tätä ajatusta, jotta sitä ei ymmärretä väärin.

Kaksi tai useampi harrastus on ok!

Koska lapset ovat erilaisia, sopii toisille useampi harrastus aikatauluineen ja toisille taas sopii paremmin se, että aikaa jää enemmän ohjattujen harjoitusten sijasta perheen ja kavereiden kanssa olemiseen. Lähtökohtaisesti harrastaminen on hyvä asia ja jokaiselle sopiva määrä harrastuksia on yksilöllinen asia.

Monipuolinen harrastaminen on erittäin hyvä juttu

Lapsuudessa ja nuoruudessa monipuolinen liikkuminen on tärkeää. Se auttaa löytämään sen oman jutun, se auttaa ottamaan oman vartalonsa hallintaan taitavammin kuin yksipuolisempi harjoittelu ja monipuolinen liikkuminen ennaltaehkäisee urheiluvammoja, kun kehoa rasitetaan erilaisin tavoin.

Edellä sanottu on yhtä aikaa totta ja epätotta

Pidämme kiinni kaikesta mitä edellä sanottiin, tietyllä varauksella. Jos monipuolinen harrastaminen koostuu intensiivisesti ohjatuista eri harrastuksista, joilla ei ole toistensa kanssa mitään synkronointia​, mm. liikunnan kokonaisrasituksen osalta​ tai harjoiteltavien fyysisten ominaisuuksien rytmityksestä, emme voi varmistua edellisten väitteiden toteutumisesta.

Jos kaikki harrastaminen on ohjattua, omaehtoinen harjoittelu ja mahdollisuus eri liikuntalajien kokeilulle jää helposti vähälle. Kun viikon illat ovat täysin aikataulutettuja, tuntuuko harrastaminen enää lapsesta itsestä lähtevältä ja jääkö eri lajien kokeilulle sittenkään riittävästi aikaa? Käykö jonain päivänä niin, että lapsi toteaa, ettei jaksa harrastaa enää mitään?

Entä kun eri harrastusten valmentajat ovat päättäneet peräkkäiset päivät intensiivisen harjoittelun päiviksi? Palautuuko lapsi silloin fyysisesti? Entä henkisesti? Entä jos esimerkiksi ketteryyttä harjoitellaan eri lajeissa eri päivinä ja ne sattuvat menemään niin, että lapsi on aina pois niistä harjoituksista missä sitä osa-aluetta harjoitellaan? Takaako siis monilajisuus monipuolisen harjoittelun? Entä voiko harjoittelu vastaavasti olla monipuolista, vaikka ei harrasta ohjatusti kuin yhtä lajia? Ennaltaehkäiseekö usean lajin harrastaminen sittenkään loukkaantumisi​lta vai altistaako se pidemmällä aikavälillä ​rasitusperäisille vammoille? Voiko monilajisuus tarkoittaa jopa yksipuolisempaa​ harjoittelua? Asiat ovat yksilöllisiä ja moniulotteisia eikä yksinkertaista vastausta voida antaa. Siksi kirjoitamme ”Tapauskohtaisista poikkeuksista voi sopia vastuuvalmentajan kanssa.”

Syvä rakkaus urheiluun tarvitsee myös omatoimista harjoittelua

Jos rakennamme lapsen viikon ohjatulla harjoittelulla tukkoon, jää helposti omatoiminen harjoittelu minimiin. Kuitenkin lapsi ja pallo, kaverit ja pienpelit ovat ytimessä siinä, että lapsi voisi tutustua itseensä urheilijana ja omaan lajiinsa omilla ehdoillaan ja ilmavasti. Oman huipun tavoittelu, jos oma huippu on kansallisella saati kansainvälisellä tasolla, vaatii lähes päivittäistä omatoimista harjoittelua.

Mitä me siis ehdotamme?

Tässä vilpittömät ehdotuksemme jaettuna kahteen vaiheeseen (lapsiurheiluvaihe 2: 10-12v ja nuorisourheiluvaihe 13-15v):

LAPSIURHEILUVAIHE 1+2 (8-12v)

1. Lapsen jaksamisen huippuasiantuntijat eli omat vanhemmat arvioivat, kuinka paljon lapselle sopii viikossa lähtöjä ohjattuun harjoitteluun.
2. Samalla tulee arvioida, onko lapsi sellainen harjoittelija, joka kaipaa intensiivistä harjoitteluympäristöä?
3. Jos lapsi kaipaa intensiivistä harjoittelua, onko se tarpeen molemmissa lajeissa, vai voiko lapsi harjoitella toista lajia kevyemmin?
4. Jos lapsi kaipaa intensiivistä harjoittelua molemmissa lajeissa, sopivat vanhemmat molempien lajien valmentajien kanssa järkevistä viikkorytmeistä, jotta lapselle jää aikaa:
   • Huilata ja palautua
   • Olla myös kavereiden kanssa
   • Harrastaa urheilua omalla ajalla

NUORISOURHEILUVAIHE (13-15v)

1. Mikäli nuori haluaa pelata 13-vuotiaana tai vanhempana seuran ykkösjoukkueessa, tulee muiden lajien harjoittelu tapahtua sen ehdoilla. Tässä vaiheessa ollaan kovan kasvun tahdissa ja nuoren levon ja rasituksen välinen suhde on tärkeää olla yhden valmentajan vastuulla.
2. Tarjoamme vähemmän sitoutumista vaativan ryhmän eli perustason toiminnan (valkoinen joukkue), joka voi taas toimia jalkapalloympäristönä sellaiselle pelaajalle, joka harrastaa jotain toista lajia ykköslajinaan tai haluaa harrastaa kahta lajia samanarvoisina​.
3. Suomalainen urheilu tuntee joitakin poikkeuksia, jossa intensiivinen harjoittelu kahdessa lajissa täysillä on ollut mahdollista samanaikaisesti. Tästä syystä asioita tarkastetaan tässäkin vaiheessa vielä yksilökohtaisesti. Kohta yksi on kuitenkin peruslähtökohta.

Koska urheilijan tilanteet ovat aina moniuloitteisempia kokonaisuuksia kuin mitä linjaukset voivat tavoittaa, on tärkeä käydä asioista keskustelua.

[/x_accordion_item][x_accordion_item title=”HARRASTAMINEN VAIN KESÄLLÄ” open=”false” ]Ne, jotka haluavat harrastaa vain kesäkuukaudet, voivat tehdä sen, mutta ilman velvollisuutta maksaa koko kauden joukkuetoimintamaksua (vain niiltä kuukausilta osuus, jotka on mukana, omavastuukuukausi huomioiden). Jäsenmaksu ja seuratoimintamaksu laskutetaan kaikilta, jotka ovat mukana toiminnassamme riippumatta, kuinka kauan ovat.[/x_accordion_item][x_accordion_item title=”SITOUTUMISESTA PUNAISELLE TASOLLE” open=”false” ]

Kun puhumme sitoutumisesta, puhumme tietysti lasten lisäksi myös perheiden sitoutumisesta. Tässä perustelumme, miksi punaisen joukkueen toimintaan osallistumiseksi vaaditaan sitoutumista:

1) Toiminta suunniteltu kuin koulun opetussuunnitelma

Samoin kuin koulussa, punaisten joukkueiden harjoittelu perustuu prosessiin, jossa uusi asia opetellaan vanhan päälle. Mikäli pelaaja ei sitoudu toimintaan, jää häneltä saamatta sellainen pelaajakoulutus, joka punaisissa on tarkoitus lähtökohtaisesti antaa. Tämä tarkoittaa, että pidemmällä aikavälillä pelaaja jäänee joissakin asioissa muita jälkeen, jos hän harjoittee säännöllisesti vähemmän kuin muut joukkueen jäsenet.

2) Kollektiivisuus

Jalkapallo on joukkuelaji. Asioita opetellaan ja opitaan runsaasti myös kollektiivina. On tärkeää pelikavereiden kannalta, että mukana olevat pelaajat ovat samalla kartalla kehittymisessä.

3) Urheilukasvatus

Urheilukasvatuksemme perustuu urheilun hyveisiin. Missiomme on kasvattaa pelaajista sinnikkäitä ja yhteisöllisiä eli sitoutuvia yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tähän tarvitsemme perheiden tukea, jotta voimme opettaa tämän taidon, joka on tärkeä ominaisuus tulevaisuudessa monellakin elämän osa-alueella. Oma joukkue ja sen eteen toimiminen tulee olla tärkeä juttu. Osallistuminen itseään suurempaan juttuun on lopulta iso elämys.

[/x_accordion_item][/x_accordion][cs_text _bp_base=”3_4″]

Jäikö jokin epäselväksi? Lähetä kysymyksesi osoitteeseen vjs@vanha.vjs.fi.

Olemme koonneet eniten esitettyjä kysymyksiä alle vastauksineen.

[/cs_text][x_custom_headline level=”h4″ looks_like=”h4″ accent=”false”]Usein kysyttyjä kysymyksiä[/x_custom_headline][x_accordion][x_accordion_item title=”Kuka tästä kokonaisuudesta vastaa?” open=”false” ]

STRATEGIA

Hallitus vastaa strategian toteutumisen valvonnasta

Operatiivisesti strategia on joukkuetoimintatasolla sijoitettu toimintasuunnitelmiin, VJS-metodiin ja opetussuunnitelmaamme. Näiden toteuttaminen on strategian toteuttamista joukkuetoimintatasolla.

TALOUS

Seuran taloudesta ja toiminnasta vastuussa on hallitus. Talousvalvonta operatiivisesti tapahtuu yksinkertaistetusti seuraavasti: toiminnanjohtaja hyväksyy ja seurakoordinaattori maksaa laskut. Tässä kohtaa tapahtuu myös budjetin seuranta. Hallitusta raportoidaan kuukausitasolla.

TOIMINTA

Urheilutoimenjohtaja vastaa valmennustoiminnan laadusta ja raportoi toiminnanjohtajalle ja hallitukselle.

Ikäluokkatasolla vastuu on ikäluokkien valmennuspäälliköillä.

[/x_accordion_item][x_accordion_item title=”Miksi talous on seuran hoidettavana?” open=”false” ]

• Tavoitteemme on luoda yhteinen tapa toimia. Yhtenäistämisen tulee olla kokonaisvaltaista ja tämän kaiken keskiössä on tarjottava toiminta ja sen hinta.
• Kun joukkoistamme laskutuksen, saamme mahdollisuuden luoda
  ​kiinteämmät hinnat​, ​jotka eivät muutu, vaikka joukkueessa muuttuu pelaajamäärä.
• Tulevaisuudessa uusi pelaaja on tasa-arvoisemmassa asemassa kuin koskaan aikaisemmin, kun joukkueiden toimintaa ja valmentajuutta ohjaavat yhteiset linjaukset ja työkalut sekä siihen resursoitu henkilöstö.
• Toiminnan tavoitteena on myös tehdä siitä osallistujien näkökulmasta paremmin ennakoitavaa.

[/x_accordion_item][x_accordion_item title=”Mihin mahdollinen joukkueen toiminnan ylijäämä menee?” open=”false” ]

Mikäli seuran kaikkien joukkueiden toiminnasta syntyy jostain syystä ylijäämää, huomioidaan tämä budjetoinnissa seuraavan kauden hinnoissa (tai syyskokouksen päättämään muuhun investointiin).

Tähtäämme kuitenkin siihen, että budjetti olisi mahdollisimman lähellä totuutta. Kaikki isoimmista kuluista ovat kiinteitä (valmennus ja olosuhteet), joten budjetoinnissa pitäisi päästä kohtuulliseen tarkkuuteen.

Seuran joukkuetoiminnan taloutta seurataan omana osakokonaisuutenaan.

[/x_accordion_item][x_accordion_item title=”Onko seurajohtoisen toimintamallin tarkoitus viedä mahdollisuus vaikuttaa joukkueen toimintaan ja talouteen?” open=”false” ]

Joukkueen toimintaan vaikuttamismahdollisuuksien vähentäminen on tietysti tosiasia.

Olemme saavutaneet mielestämme sellaisen resursoinnin tilan, jossa voimme antaa toiminnan sisällön suunnittelun ja toteuttamisen valmennuksen asiantuntijoillemme.

Valta on kuitenkin vanhemmilla edelleen suuri, sillä tarjottavan toiminnan tulee tietysti täyttää vanhempien odotukset, koska heidän vallassaan on osallistuminen seuramme toimintaan.

Joukkueiden vanhemmat päättävät edelleen siitä, että kerätäänkö yhdessä rahaa, jotta voimme mahdollistaa kaikkien osallistumisen joukkueiden ”elämysturnaus-/pelimatkoille”.

[/x_accordion_item][x_accordion_item title=”Maksammeko edustusjoukkueiden kuluja osana lapsemme toimintamaksua?” open=”false” ]

Edustusjoukkue, niin miesten kuin naistenkin, on seuralle aina sen ”lippulaiva”, ja niiden olemassaololla, menestyksellä ja sarjatasolla on seuralle kokonaisuutena suuri merkitys.

Seuralle on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että niiden toiminta ei ole taloudellisesti pois juniorijoukkueiden toiminnasta ja sen kehittämisestä, joten junioreiden toimintamaksuista ei ohjata varoja edustusjoukkueiden toimintaan. Vuonna 2021 perustettiin VJS Vantaa Oy, joka hallinoi edustusjoukkueita ja niiden taloutta.

[/x_accordion_item][x_accordion_item title=”Hoidan itse pelinohjauksen, joukkue säästää 20€, miten osoitatte ettei tämä mene edustusjoukkueen saunailtaan?” open=”false” ]Mikäli (ja toivottavasti kun) joukkueesta​ ​löytyy​ ihmisiä, jotka haluavat vähentää joukkueen kulutaakkaa esimerkiksi pelinohjaamalla ​joukkueensa ottelut talkootyönä, vaihtoehtona on:

• Tekee ​pelinohjaaja​ ​laskun seuralle ja osoittaa rahansa ko. joukkueen talkootuottoihin (tämä edellyttää, että talkoorahaa yleensä on päätetty kerätä).
• ​Laskuttaa rahan itselleen.​

[/x_accordion_item][/x_accordion][/cs_element_column][/cs_element_row][/cs_element_section][/cs_content]